Saari rajan tuolla puolen
Siitä on kulunut päälle kahdeksan vuotta kun ensimmäisen kerran tartuin peliin nimeltä Syberia. Benoît Sokalin suunnittelema peli julkaistiin Microidsin toimesta vuonna 2002, ja se sai jatkoa pari vuotta myöhemmin. Syberia sijoittui minulle aikaan, jolloin peliharrastus oli aktiivisimmillaan. Tahkosin suurella intohimolla läpi lukuisia pelejä, joista valtaosaa ei oltu hankittu millään tavalla laillisin keinoin. Syberia ei ollut tässä kastissa poikkeus. Vaikka nuoruuden waretusvuosia tulee jälkikäteen muisteltua nolon huvittuneena, niin pidän silti harmillisena, etten sijoittanut pennosiani kyseiseen peliin. Virallisesti Syberia tuli ostettua vasta vanhemmalla iällä digitaalisesti. Kiitos siis tästä Good Old Games.
Syberia jätit minuun lähtemättömän vaikutuksen. Sen visuaalinen yleisilme alkaen aina pelimaailman kauniista arkitehtuurista mekaanisiin automatoneihin asti oli jotain mikä jäi mieleeni pitkäksi aikaa. On varsin huvittavaa, että itse pelin läpipelaamisessa kesti kuitenkin pitempi tovi. Naureskelimme kaverin kanssa, että Syberia oli meille kahdeksan vuoden projekti. Saimme sen päätökseen nimittäin vasta viime viikolla kun kävin kaverini luona vierailulla. Samaan hengenvetoon meni myös pelin jatko-osa.
 |
| Barrockstadtin yliopisto on yksi pelin upeimmista miljööistä |
Kadonneen perijän unelma
Kate Walker, amerikkalainen lakinainen, lähetetään Ranskaan sinetöimään sopimus Voralbergin perheyrityksen siirtämisestä suuren lelutehtaan haltuun. Yrityksen viimeisin perijä Anna Voralberg on kuollut, ja omistuoikeuden vaihdos pitäisi tämän myötä olla lastenleikkiä. Katelle kuitenkin paljastuu, että Annan veli Hans Voralberg on vielä elossa, ja ilman hänen allekirjoitustaan sopimusta ei voida lyödä lukkoon. Ongelmana on vain, että Hansin sijainnista ei ole varmaa tietoa. Viimeisimmät huhut kertovat hänen majailevan jossain päin Siperiaa.
 |
| Helpoksi luultu työtehtävä johdattaa Kate Walkerin uskomattomalle matkalle |
Tästä alkaa Katen matka kadonneen perijän jalanjälkiä seuraten. Kulkusuunnan määrää Hansin suunnittelema juna sekä menopelin omalaatuinen kuljettaja, ihmimäinen robotti Oscar. Matka kulkee Itä-Euroopan ihmeellisimpien nähtävyyksien, kuten massiivisen yliopiston ja kalliovuoreen rakennetun kaivoskompleksin, kautta. Kaikilla on nähtävissä Hansin kädenjälki mekaanisten automaattikoneiden kautta.
Perijän löytäminen on kuitenkin vain puoliväli. Jatko-osassa Katen matka jatkuu Hansin kanssa kohti mystistä saarta, Syberiaa. Youkol-heimon tarinoihin pohjautuva tarina kertoo kauniista saaresta, jota asuttaa villimammutit. Jo lapsuudesta asti intohimoisesti mammutteihin suhtautunut Hans aikoo toteuttaa unelmansa, ja löytää Syberian ja sen mammutit.
Kun vapaus kutsuu on tärkeintä irtautua.
Syberia on eskapistinen tarina. Se ruokkii seikkailumieltä ja oravanpyörästä irtautumista. Ehkä tämän vuoksi se on myös omalla tavallaan jättänyt minuun niin pysyvän vaikutuksen. Kate Walker on tottunut elämään turvallista, mutta tylsää elämää lakitoimistossa. Seuraava pysäkki on sitoutuminen poikaystävän kanssa. Enemmän kuin tarina kadonneesta sukulaisesta Syberia on tarina Katen irtautumisesta hänelle tutuista kuvioista. Pelin aikana puhelin pirisee tämän tästä ja Kate joutuu selittelemään poissaoloaan milloin ystävälleen, milloin äidilleen, milloin pomolleen ja milloin poikaystävälleen. Matkan aikana kuitenkin seikkailumieli valtaa Katen yhä kasvavissa määrin. Epämääräinen määränpää alkaa tuntua ainoalta ratkaisulta, kun paluuta arkeen ei enään ole. Yhdessä vaiheessa Katen pomo puhuukin naisesta "menetettynä tapauksena". Irtautuminen tuntuu olevan yllättävän helppoa, sillä vaikka suhteet romuttuvat, tuntuvat ne Katesta olemattomilta kolauksilta suuren vaelluksen rinnalla.
Kate on pelihahmona mielenkiintoinen ja harvinaisen inhimillinen. Pääosassa oleva itsenäinen nainen ei ole pelikulttuurissa koskaan ollut mikään itsestäänselvyys.
 |
| Kate Walker on monessa mielessä harvinainen pelihahmo. Englanninkielisessä versiossa hänelle äänensä lainaa Sharon Mann |
Puhu minut pyörryksiin
Monille herää varmaan kysymys, että jos kerta Syberia on näin tarttuva, niin miksi minulla kesti kahdeksan vuotta ennen kuin pelasin sen läpi. Onko peli niin hankala?
Kyse ei ole siitä. Puzzlehenkisten seikkailupelien kategoriassa Syberia varmaan luokiteltaisiin hyvin aloittelijaystävälliseksi. Yhdessäkään ongelmatapauksessa kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisu olisi maalaisjärjellä pääteltävissä (paitsi pari poikkeusta, joissa ratkaisu tuntuu vaativan lähinnä tuuriammuntaa). Jos Syberiassa tulee niin sanottuja game-stoppereita, niin vika on lähinnä siinä, että pelaajalta on jäänyt joku alue/asia huomaamatta. Jos peli tuntuu seisovan niin suosittelen syynäämään jokaisen kolkan vielä seitsemännen kerran, todennäköisesti olet ajatellut puzzlen juuri oikein, mutta et ole vain liikuttanut kursoria oikeaan paikkaan. Pari tsekkausta läpipeluuohjeeseen jouduin itsekin tekemään.
Tämä ei kuitenkaan ole syy pitkittyneeseen läpipeluuseen. Syberia on vain hetkittäin hyvin puuduttava peli. Kate Walker joutuu ramppaamaan ratkaisujen perässä paikasta toiseen ja rauhallisesti kirmaavan hahmon ruutumatka tuntuu useamman tunnin pelisession jälkeen pitkältä kuin nälkävuosi. Syberia 2 tapahtumat Youkolien kylässä on tästä surullisin esimerkki. Alue kattaa päälle 10 peliruutua, joiden väliä joutuu juoksemaan vaihtelevien tehtävien perässä, samalla skannaten, ettei matkan varrelle unohtunut mitään oleellista. Olin jo jossain vaiheesa valmis menettämään uskoni kaikkeen mikä tässä maailmassa on hyvää ja kaunista.
 |
| Youkolien kylässä ramppaaminen kuluttaa kelpo märään kaloreita. |
Osa ongelmaa on myös sivuhahmojen kanssa käytävät keskustelut. Dialogi itsessään ei ole mitään shakespearia, mutta tekijöillä on silti ollut tarve tunkea sitä peliin koko rahan edestä. Ensimmäisen Syberian yliopistorakennuksen kolme professoria jaarittelevat - varmasti tekijöiden mielestä hauskaa - dialogia, mutta pelaajalle tämä lähinnä tarkoittaa tekstiblanssien pikalukua ja hiiren näppäimen nopeaa kliksuttelua. Dialogit voi kyllä skipata armottomalla klikkailulla, mutta jos lähtökohtaisesti kiehtovaa tarinaa ei halua heittää menemään, on lässyttämistä pakko sietää.
Pelidialogi on perussynti monissa muissakin hienoissa peleissä. Jos sitä ei osata kirjoittaa, niin se on uuvuttavaa. Suurin osa videopeleistä ei onnistu edes peittämään tylsää jaarittelua vaihtuvilla kamerakulmilla tai -otoksilla, kuten elokuvissa on tapana. Syberiankin tapauksessa kahden hahmokuution välistä praattailua saa seurata stillinä yhdestä otoksesta, samalla kun teksti rullaa kuvan alalaidassa.
 |
| Professorien määrän olisi voinut karsia yhteen ja dialogin puoleen. |
Kutsuuko Syberia kolmannen kerran?
Syberia 3:sta on keskusteltu jo pitkään, ja viimeisin tieto on, että peli olisi tulossa 2014-2015, eli ainakin pari vuotta saadaan vielä odotella. Syberia 2 oli selvästi yhden tarinan sulkeuma, joten jatko-osa kiinnostaa nyt toden teolla. Miten Kate Walkerin tarina tästä eteenpäin jatkuu on minulle ainakin suuri kysmysmerkki.
Pelimoottori uusitaan, sillä 2004 vuoden koneistolla ei pitkälle pötkitä. Sopii toivoa, että kaunis arkitehtuuri ja upeat maisemat pääsevät parantuneella pelimoottorilla oikeuksiinsa. Uskoisin myös, että hahmosuunnittelu pääsee päivittyneessä versiossa paremmin esille.
 |
| Syberia 2 myötä yksi tarina saa jälleen päätöksensä |
Kun Syberia ei riitä
Syberian suunnittelija belgialainen Benoît Sokal ei ole pelkästään yhden bärndin poni. Mies on suunnittelut visuaalisesti hyvin syberiamaiset Amerzonen (1999), Paradisen (2006) ja Sinking Islandin (2007). Näistä ensimmäinen, Amerzone, sijoittuu Syberian kanssa samaan universumiin, ja Syberiasta onkin huhujen mukaan löydettävissä viitteitä kyseiseen peliin. En ole näitä pelejä itse pelannut, mutta ken näin on tehnyt, niin kertokoot ihmeessä ovatko ne mistään päin kotoisin. Todennäköisesti niihin enemmin tai myöhemmin tartun, ihan vain uteliaisuudesta.
Syberia, Syberia 2 ja Amerzone on löydettävissä Good Old Gamesista. Kummatkin Syberiat on poimittavissa myös Steamista, jos olet enemmän niitä miehiä/naisia. Paradisea ja Sinking Islandia joutuu näköjään metsästämään fyysisinä versioina.
Linkit digilatauksiin:
GOG.com
- Syberia
- Amerzone
Steam
- Syberia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti